OLIPA KERRAN...

...Farkkuvuori, sametilla höystettynä (ja on kyllä edelleenkin). Mites sitäkin on kertynyt niin paljon. Se on silti vaan ihan hyvä asia, meinaan farkku on kyllä tosi monikäyttönen materiaali. Tänään on nyt inspis iskenyt värimaailman kautta. Farkkulaarista pilkisteli nimittäin ihana vaaleanpunainen farkkutakki, jonka olin ihan unohtanut. 

Eikä siinä vielä kaikki...pohjalta löytyi lisää saman värigenren farkkuja ja siitä se ajatus sitten lähti :-D 

Farkut silpuksi ja kursimaan jotain uutta kasaan...

Ei varmaan kovin suuri yllätys, mutta kassia tästäkin pukkaa :-) 

Ihan summamutikassa leikkelin farkkuja pieneksi ja yhdistelin ihan miten sattuu... tilkkutyöt on muuten semmosta hommaa, ettei tahdo tämä hermo riittää saumoja kohdistella. Näin se käy luonikkaasti kun ei saumojen paikoilla ole mitään väliä. 

Sitten jokasortin tykötarvetta mukaan...

Anoppi oli löytänyt kirppikseltä näin ihanan nappikokoelman... sieltä lähti myös tähän projektiin napit koristeeksi.

Ja näin valmistui hän... vanhasta ruusuverhosta vuori ja reunus, kiinnityksenä magneettinappi. Kantohihnat syntyi vanhasta pöytäliinasta. Soljet taitaa olla jostain edesmenneestä kassista. Tämä oli kauhian kiva projekti... pian laitetaan sinisetkin farkut silpuksi :-D. 

Laitetaas sitten vielä tämä seuraava teelmys, joka on isännän kierrätysaskartelu projekti. 

Eli vanhaan pönttöuuniin valmistui arina. Kaikki osat on romurautaa ja hitsailtu kasaan. Kyllä nyt kelpaa haudutella sapuskaakin uunin lämmössä :-) 

Omnomnom... :-) 

Inspiroivaa viikkoa sinulle <3 

-Johanna-

Suoritusressi...

...Nii semmonen meinas iskeä tässä alkuviikosta ja pahemman kerran. Se on meinaan tämä hiihtoloma ihan niinku kaikki muutkin loma-ajat semmosta kummallista suorittamista... Osa porukasta kilpailee naapureitten kanssa, että kellä on kallein ja mahtavin etelänloma varattuna ja jossain kohistetaan ja tapellaan kun joudutaan istumaan isännän/emännän sukulaisten kanssa hiihtokeskuksen lomamökissä viikonpäivät... Täällä meillä nämä ressit on vähän erilaisia, mutta silti se vaan meinaa paineen puolelle kallistua. Aina sitä miettii, että kakaroille pitäis jotain ohjelmaa järkätä ja sitä ja tätä ja tota tehdä ja mennä ja tulla... voin kertoa, että päätin unohtaa ressin ja suorittamisen, me ei olla tehty yhtikäs mitään... yhdessä ollaan kotoiltu ja eilen pyrähdettiin oikein isolla kaupalla Porin Prismassa ja käytiin siinä jopati ulkoruokinnallakin. Siinäkin matkalla (n.30km) todettiin, että meidän perhettä ei ole tarkotettu matkustamaan. Ehkä olen huono äiti, mutta eipä ressiä siitäkään... pian on huolet ohi ja koulut alkaa. Joku viisas on joskus sanonut, että lapset ei tarvitse jatkuvaa järjestettyä ohjelmaa, eikä aikuisen tarvitse olla lapsen aktivointikeskus... nii-i... mutku " KAIKKI muutki tekee sitä tätä ja tota"... huoh...kesälomia vaan odotellessa ;-)

  

No ollaan me sentään tässä lomalla pirtistä poistuttu hetkellisesti.

Lasse labbiksen kanssa käytiin tsekkaamassa kun ihana aurinko sulatteli lumia... Koira parka oli ihan sekasin, kun kaikenmaailman rasahduksia kuului kun raskas lumi lätsähteli maahan :-) 

Pari kassiakin tuli kyhäiltyä. Tämä ylempi on tehty jämäpalasta, joka jäi joskus mummun penkinpäälystysprojektista. Sisäosassa on ruskea puuvillavuoritus ja kiinnityksenä magneettinappi. 

Tämä valkoinen teelmys on jälleen pöytätableteista koottu. Tuo musta kukkakuvio on huopaa... olisko ollut joku kaitaliinanpätkä? En edes muista mistä olen sen saanut, mutta monta monta vuotta on tuolla varastossa pyörinyt. Kiva kun löysi nyt paikkansa tuossa kassin kyljessä. Läppänä on vanha vyönpätkä, jossa tarrakiinnitys. Sisäosassa musta puuvilla. 

Sitten oli pakko kokeilla auringonsädehuumassa pikkuihmisten kesähaalaria. Mekkoa kyllä alunperin ajattelin kasata, mutta tehdään niitä vaikka sitten seuraavaksi :-) tämä haalari on 80cm.

Tuo kukkakangas on niin kertakaikkiaan ihana!!! Se on peräisin vanhasta verhokapasta joka ei varmaan montaa päivää ole ikkunassa killunut. Mielessä jo kävi josko tekisi itsellekin kesämekon tästä. Se vaan, kun täytyisi opetella ensin mekkoa käyttämään. Samaa kangasta ainakin riittäisi vielä runsaasti, sillä löysin tätä joskus kirppikseltä lisää kahden pussilakanan verran :-) 

Ihana tyttäreni valmisti vielä lomailoksi lettuja... paistamisharjoitusten yhteydessä koirakin sai muutaman harjoitusvedoksen, joten kaikille riitti iloa suun täydeltä :-) 

Jos lomia olet vietellyt, toivottavasti olet saanut viettää ne niin kuin itse olet halunnut... oli se sitten Suomen ulkopuolella, pohjoisessa, etelässä tai ihan vaan kotona :-) 

Aurinkoista viikonloppua <3

-Johanna-

PIKKUNEN KELTANEN 

Se on kuulemma semmonen sisustus/remonttikuume nyt monella päällänsä. Täällä meillä kyseinen tauti on iskenyt rakkaalle varhaisteinille, joka on pian kuluttanut pinkan tulostuspaperia omiin sisustussuunnitelmiinsa. Ei siinä mitään, se on vaan ihanaa kun lapsi käyttää aivojaan edes hetken somen sijaan oikean kynän parissa, vaikka siihen menisi koko lavallinen paperia. Iloinen olen kyllä neitokaisen materiaalivalinnoista ja ajatuksista muutenkin. Itse olen lupautunut näitä haaveita toteuttelemaan tietyissä rajoissa... saas nähdä miten käy, kun niin pitkälle päästään. Äänihuulet varmasti tulehtuu kummaltakin, sen voi jo melkein ennustaa :) Näistäkin kuvioista varmasti lisää tällä taajuudella :)

Näitä projekteja odotellessa on tullut tässä touhuttua helmien kimpussa. Vanhoja helminauhoja on purettu osiksi, polymeerimassasta tehty itse jokunen ja uusiakin tilattu lisukkeeksi muutama pussukka. Avainnauhoja on paljon kyselty ja niitä nyt siis värkkäilty näistä em. matskuista. Turvalukkoja en nyt näihin ole laittanut. Tässä kuvia valmiista nauhoista. Löytyvät myös tuolta facen puolelta...

...Sellasia :)

Sitten tuli ihan puskista seuraava projekti. Viime postauksessa kerroin kierrätyskeskusreissusta ja niistä löydöistä. No tämä seuraava söpöläinen jäi vallan huomioimatta, joten nostetaanpa hänet nyt esille.

Eli tämä pieni keltainen pilkisteli kassilaatikon pohjalta kaikkien mustien ja ruskeiden sisarustensa joukosta. Pakkohan hänet oli adoptoida mukaan, tää on ihan mun näkönen :D

 Osumaa oli ajan saatossa tullut, mutta ei se mitään... niinhän meille kaikille käy.

Siinä kun aikamme tutustuttiin, niin alkoi löytyä ehostusvälineitä kolhujen peitoksi. Ensin vanha pitsipaita osiksi ja vähän niittejä kylkeen. 

 Pitsiä ja niittiä lisää...

Reunaosumien peitoksi liimailin vanhaa avainnauhaa ja Kantohihnaksi vaihtui metallinen ketju. Ja ja ja....vähän vielä sitä ja tätä. Mulla on aina se vika, että tahtoo homma lähteä lapasesta. Eli jossain vaiheessa vaan täytyy lyödä peli poikki ja todeta että...

...VALMIS!!

Nyt saa kesä tulla, mulla on veska valmiina :D

Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle <3

-Johanna-

VALON PISAROIT...

...Niistähän se iki ihana Kilpeläisen Tuurekin laulaa. Näitä pisaroita on saatu tänne satakuntaan parina viime päivänä aina silmiähiveleviin auringonlaskuihin asti. Mahtavaa. Kyllä se mielikin virkistyy heti kun puita hakiessa selkää lämmittää ihanat auringonsäteet. 

Vaikka keli on ollut mitä mainioin, täällä torpassa on pysytty ihan neljän seinän sisällä...jaa no lenkillä on vähän tullut juoksenneltua ja noita puita roudattua, mutta kumminkin. 

Nyt on värkätty yleisön toiveesta sytykeruusuja kopallinen ja hiiriä muutama rivi. 

Näitä hiirulaisia kokeilin nyt ekaa kertaa. Ystävä on joskus tuonut pari hiirulaista tuliaisiksi ja nyt päätin kokeilla itekkin mites näitä oikein värkkäillään. Kivoja oli nämäkin toteuttaa... Näitä sytykehärpäkkeitä valmistuu täällä ympäri vuoden aina tilauksesta. Irtona näitä saa tilailla 0,20 €/kpl. Erilaisia lahjapakkauksia värkkäilen taas kunhan kerkiän :)

Tänään poikkesi ihana ystävä kylässä ja mukana oli suloisuutta ylitsepursuava pian 1v. kummiplikka. Piipahdettiin siinä naisväellä tuossa paikallisessa kierrätyskeskuksessa. Eipä ole tullut aikoihin käytyäkään... Hatun nosto kyseiselle puulaakille, nimittäin harvassa ovat nämä paikat joissa tavara kiertää ilmaiseksi.

Pieniä löytöjä tuli (yllätysyllätys) tehtyä. Laitetaas tähän muutama kuva:

...Juu mää tiedän... tää on niin ruma et taidan olla universumin ainoo ihminen kun huolis tämän, mut meil oli vaan joku yhteys :D Täs on siis kaks pientä kappaa, katotaan mitä näistä joskus syntyy :) pari muutakin kankaanklappua jäi matkaan, niistä joskus toiste.

Sit löyty melkosen vanha opus, jossa oli melkosen upee fontti.Tästä varmaan jotain askarteluvärkkiä johonkin...joskus... Käsityölehtiä myös pari lähti matkaan.

Mut hei sit nämä.... Ruusumalvakupit. Ohi ei päässy sit millään, vaik ehkä syytä olis ollu. Näitä oli 4kpl. Meikäläinen ei ole sit siivuakaan kiinnostunu onko astiat Arabiaa vai jotain kinkkikamaa... jos astia on kaunis, se on kaunis makso se sit 150€ tai 0,50 € tai niinku nämä 0€. 

Tästä sit onki suora aasinsilta seuraavaan keräilykohteeseen, joka on erilaiset (ja samanlaiset ja ihan kaikenlaiset) ruusukupit, tasseil en pidä väliä... mut nuo kaffekupit on kauniita. 

Sinne nämä malvakupitkin päätyivät muiden joukkoon. Joihinkin kuppeihin olen kynttilöitä tehnyt, mutta muuten ne ovat ihan vaan esillä näin Riihimäen lasipurkeissa. On siellä juu muutama tassikin, sokerikko ja kermakkokin joukossa, mutta muuten ihan vaan kuppeja. Sulassa sovussa Arabiat ja Taiwanit... yhtä kauniita kaikki :)

Semmonen päivän tarjonta tänään... 

Voi kun saataisiin näitä valon pisaroita paljon lisää, virkistävää loppuviikkoa ja kiva kun kurkkasit tämänkin höpinän :)

-Johanna-

...vaikka tämäkin päivä on joka päivä :) <3 

HISTORIALLINEN HETKI

No kyl oli... ihan pakko laittaa oikein tänne tiedon valtaväylillekin tiedotus. Nimittäin... aika moni varmaan tunnistaa sen kasan/vuoren/röykkiön/pinon (mikä se nyt kelläkin on) erilaisia tekstiileitä joissa on joku pieni korjausta vaativa vika... reikä, palkeenkieli, revenny sauma tai vaikka kavennusta vailla oleva mekko. Niin nää on näitä hommia joihin menee just max. Se 5 minuuttia ja vaate olis käyttökelponen, huom OLIS!!! Mikä ihme siinä on että näihin hommiin ei vaan kertakaikkiaan pysty tarttumaan, ei, ei, ei... 

En todellakaan kehtaa kertoa miten iso vuori mulla on näitä kyseisiä haamuja tuolla odottamassa sitä tulevaa elämäänsä. Sen verran voin paljastaa, että mulla ei ole mitään muistikuvaa mitä kasan alimmaisena mahtaa olla... mitä ilmeisemmin ei mitään elämää suurempaa, koska ovat saaneet siellä köllötellä melkosen pitkään :D

Nyt on kuitenkin joku hetkellinen mielenhäiriö iskenyt pahemman kerran, nimittäin tässä yhtenä ehtoona surautin kuntoon kerralla oikein 5 vaatetta... siis 5!!! Piti ihan laskea kahteen kertaan! Ja tähän hurjaan suoritukseen kului elämästäni n. 35 minuuttia... melkosta!!!

Siinä he ovat: ulkoiluhousut, vihreät farkut, kaksi tunikaa ja collegepaita... näille tehtiin kaikille kavennusoperaatio ja avot 5 uutta vaatetta kaapissa. Eivät siis ole koskaan ennen vastekaappiin asti päässeet. Hintaa koko kasalle 2,5€. Osa on ostettu kirppikseltä ja osa saatu muuten vaan... olen tyytyväinen :-) 

Jep, muutakin tuli sen verran kursittua kasaan, että ystävältä saatu verhonpala sai uuden elämän. 

Sisälle tuli mustasta lakanakankaasta vuori ja pikkutasku. Koko on 34x34cm. Kantohihna on säädettävä ja kierrätetty jostain edesmenneestä kassista. Tällä teelmyksellä hintaa 20€

Ai niin ja naapurin lukiolaiselle värkkäsin penkkari-karkkeja varten tämmösen ihan perus "pikkumustan" ... toivottavasti penkkaripäivästä tulee ikimuistoinen :-) 

Heitetääs tähän loppuun taas yks kuva keräilyhullutuksista... tälläkertaa esillä mitat... tai osa niistä... :-)  ei näitäkään voi vastustaa.

Semmonen sepustus tähän viikonloppuun. Nyt saunaan ja sitten sipsit ja karkit esille :-) 

Rentoa lauantaita sinullekin <3

-Johanna-

PUNTIT

Vettä sataa ja kissojen hiekkalaatikko täyttyy. On se kyllä aika touhua, kun ensin oli niin kylmää, ettei katit voineet kuvitellakaan näyttävänsä nokkaansa pihalla ja nyt sitten siellä kastuu varpaat niin että ulkoilu on ihan täysin koirien hommaa. Ei kai siinä muuten mitään, mutta näillä meidän karvakamuilla alkaa vaan nuppi vaatimaan jotain muutakin aktiviteettia, kuin kulkusella ja höyhenillä varustettu pehmotipu. Kyllä tässä on tänäänkin sisarusrakkautta ihmetelty, kun kissat painelee pitkin yläkerran rappusia rääkyen ja toisiaan höyhentäen... Ja annas olla kun tämä ihmispalvelija (minä)  yrittää mennä väliin heittääkseen molemmat katit ovesta ulos jäähylle, niin taistelupari häviää kuin tuhka tuuleen... ja varttia myöhemmin sama höyhennyssessio taas alkaa. Hoh hoijaa, voi kevät tulisithan jo pian...

Sateen ropinaa (ja kissojen rääkymistä) kuunnellessa olen plokkaillut iki-ihania nappilaatikoita. Olen useamman nappiaarrelootan ostanut kirppiksiltä ja lahjoituksena saanut niitä myös läjäpäin. Siis se tuoksu joka tulee noista vuosikymmenten takaisista nappilaatikoista on jotain humalluttavaa... Nämä kokoelmat kertovat kyllä niin monen montaa tarinaa, ettei niihin yksi ihmisikä riittäisikään. 

Tänään kippasin ympäri yhden lahjoituslootan. Näistä napeista ym. sälästä osa on varmasti jo 100 vuotta eläneitä.

Nämä puiset ja metalliset nappiyksilöt sulattivat kyllä sydämeni. Nuo metaliset ovat niin ohutta tavaraa, että ihmetellä saa miten ovat säilyneet näin kauan ehjinä. Tämänkin laatikon omistaja on kerännyt napit talteen käytetyistä tekstiileistä...

Nämä on sitten niin ihania!!! Taisinpa innostua ihan yhtä paljon kuin lapsi karkkikaupassa... Nämähän on ihan kuin karkkeja.

Tässä kuitenkin upein kaikista. Tällaista nappia ei ole ikinä vielä vastaani tullut. Missäköhän vaatteessa tämä rakastunut pari on mahtanut majailla? Aivan ihana!! :)

Vanhoista tekstiileistä on kyllä moneen lähtöön... nappia, nepparia, vetoketjua... Itse hyödynsin tuossa parit housunpuntit ja vyön. 

... Tuommonen. Tässä on tosiaan kassi rakentunut housun lahkeesta. Sisäosassa on pöytäliinasta ruusuvuori ja kantohihna on vanha college-kankainen vyö.

Sitten vielä toinen rakennelma. Eli sininen ruusukuvio löytyi vanhasta lakanan reunasta...

Se kiinni leveään farkunlahkeeseen + muuta höystettä päälle. Pitsi ja farkku on kyllä aika kiva yhdistelmä.

Ja tässä lopputulos. Kantohihna on leikattu farkkujen sisäsaumasta, johon on päälle ommeltu valkoista nauhaa. sisällä on magneettinappi. Tähän hommaan nyt sijoittui muutama metallinappi tuolta aarrelootasta. 

Sellasta hääräystä tälläerää... Nyt kun ei tarvi lunta kolailla, niin ehtii senkin ajan käyttää vaikka seuraavan nappilootan plokkaukseen :)

Rentoa viikkoa sinulle, paa poiketen toistekki :)

-Johanna-