perjantai 24. maaliskuuta 2017


Mummumamma


Nyt on kulunut ihan hirrrrveeen pitkä aika kun olen tehnyt yhtään nipsupussia. Varmaan tuolla kädentaitomessuilla tarttui taas tuo innostus sormenpäihin, sillä kaivelin nipsukehykset varastosta taas esille.
Äiteenpäivä lähenee. Siis äitit ja mummut on jokaikinen päivä rakkaimpia ihmisiä maan päällä, mutta tämmönenkin päivä nyt vaan on kalenterin iloksi keksitty. Viime vuonna tein tällä teemalla pussukoita leimaillen äiti ja mummu ja mitä näitä nyt oli tekstejä. Nyt vähän samanlaisia kokeiluja.
Näihin inspis tuli tilkkulaatikon antimista. Tässä on käytetty verhoa, lakanaa, housunpunttia, pöytäliinaa, lakana-ym. pitsejä ja vanhoja nappeja.


Ensin valmistin erilaisia sabluunoita tekstejä varten.


Sitten tuputellen tekstejä kankaalle.

Pussi ja vuorikappaleiden leikkuu ja ompelu. Sitten ei muuta kun höystämään koristuksin ilmettä kylkiin.


Nauhoja...


Pitsiliinaa ja silityskuvio...


Pikkunappeja...


Isompia nappeja...

Vielä nipsut paikoilleen :)


7 valmista siitä tuli tähän hätään :)
Tämmösiä..









Sillai :-)
Se on ollu ihana aurinko ilonamme tänäänkin <3 toisille se kevään tulo aiheuttaa henkistä matalapainetta ja toiset on taas ylenpalttisen täynnä virtaa. Meijän Lasse taitaa kuulua tohon ensimäisen genren porukkaan, kun niin väsyttää ettei edes petillä pysy :-D



Nyt vähän vaatteiden tuunailuhommia ystäville seuraavaksi :-) kattellaan mitä sen jälkeen keksitään, heippa ja kiva kun käväsit <3

-Johanna-

lauantai 18. maaliskuuta 2017

MESSUKUULUMISIA

Mä olen monta kertaa ylistänyt ystäviä ja taas saan kiittää yhtä ihanasta reissusta Turun kädentaitomessuille. Eipä ole ennen tullutkaan käytyä Turussa näillä messuilla, mutta Tampereella kylläkin useamman vuoden ajan. 

Paljon oli nähtävää, hypisteltävää ja kaikista eniten oli taas sitä "mää haluun"- tarviketta :-) sitä joutui melkosen monta kertaa itelleen selittämään, että EI, et voi ostaa tuotakaan, kun kotona on kankaita ja muuta hilpetööriä niin paljon ettei mitkään tilat riitä :-D 
Tässä muutama kuvakulma messujen ihanuuksista. 




No joo joo, ostinhan mäkin jotain ;-) 
Tässä ensimäinen löytö


Pala jalkapallotrikoota myöhempiä käyttötarkoituksia varten.

Seuraavaksi...


...Pari kirjaa löytyi kirjaston täytteeksi. Tässä meinasi iskeä epätoivo, kun ihania kirjoja oli rivi tolkulla vaivaiseen 5€/kpl. hintaan. Nämä kuvassa olevat nyt sieltä sitten valikoitui matkaan :-)

Ja sitten...


Muotteja massatöihin. Kiva tämä lehtimalli. 

Ja vielä ystävänkin ihanat löydöt...


Pari palaa värikkäitä lastenkankaita. Toinen trikoota toinen pehmoista veluuria. 

Sellasia löytöjä. Mukavasti kului tämä päivä. On muuten ollut ihan huikee kevätfiilis, kun aurinko on lämmittänyt koko päivän niin, että sai ihan takinkin riisua. Kissatkin on olleet ihan fiiliksissä. Aune pyöri selällään auringon lämmittämällä soralla ja kävi hörppäämässä välillä vettä sangon päältä. Se on vähän niinku Aunen malja vapaudelle :-) 

Lämpimiä ajatuksia kaikkien alkavaan viikkoon <3


-Johanna-

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

PÖYTÄLIINOIST


Tervehdys kaikille. Ne ketkä on tätä meikäläisen höpinää täällä seurailleet, voivat varmaan helposti uskoa kun kerron, että mulla on aika paljon pöytäliinoja(kin). On poppanaa, puuvillaa, pitsiä, pellavaa vanhaa, uutta, uusvanhaa,ehjää, risaa, raitaa, ruutua... lista on loputon :-) no käytänkö mää niitä? Enpäs juurikaan... Tämän torpan asukkaat on sen verran sotkevaa sakkia, että vahapintaset liinat on yksinkertasin ratkasu. Kyllä mulla silti aina välillä ihan oikeetakin kangasta pöydällä on... joskin viimestään vartin päästä siinä komeilee kuraset kissantassun jäljet, jonkun ketsupit tai kahvikupin rinkula. Käyttöön ne silti on tarkotettu eikä koristeeksi :-) 

No nyt aattelin muutaman liinan laittaa jatkojalostukseen. 


Tässä ois tämmönen ohut pitsituuki. Kahvitahroja oli jostain ilmestynyt, jotka ei pesussakaan ole lähtenyt. Puhtaita paikkoja pystyy vielä hyvin hyödyntämään.


Sitten pari mustaa tablettia. Nämä on ihan huippumatskua. Tukevaa pohjaa moneen hommaan. Näistä liinoista aattelin nyt kassin värkätä. 


Ensin pitsiliinasta sopivat palat tablettien päälle. Sitten vaan koneella osat yhteen. 


Sitten vähän lisää tarvikkeita tykö.


Mustia nappeja...


...Mustaa silkkinauhaa.


Olkahihnan letitin vanhoista satiininauhavöistä.


Kas näin! Ihan kiva pikkuveska ja näin liinatkin saivat uuden elämän :-) 

Mä niin kauheesti odotan, että se lämpimämpi aika ihan oikeesti tulisi, niinkun ne viisaat on povanneet ensi viikolle. Mulla olis tuolla likasia mattoja odottamassa pesua ja kevätauringon kuivatusta. Muutenkin alkais jo riittämään tää loskasohjo...ja pirtin lämmitys! Hoh hoijaa... ei auta, vielä on muuri saatava kuumaksi, että tarkenee tehdä kynähommia köökin pöydän vieressä :-) 


Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille <3

-Johanna-

perjantai 3. maaliskuuta 2017

MISTÄ ME OLLAA KOTOSIN?

Morjesta vaan kaikille! Ootteko kuullu semmosta sanontaa, kun "pää on niinku Haminan kaupunki"? Tällä kuvataan siis semmosta miljoonan asian sekamelskaa tuolla korvien välissä. En oo Haminassa valitettavasti koskaan päässy käymään, mutta jos se on yhtä sekasin kun meikäläisen pää nyt, niin aikamoinen mesta on :-D Olen nimittäin alottanut opintojen puolesta työharjottelujakson... Tässä nyt siis 11 päivän putki työharjottelua ja "oikeita" töitä menossa, ja vapaapäivä siis luvassa vasta ensiviikon perjantaina.  Jos tekstissä ilmenee siis jotain entistä kummallisempaa johtuu se todennäköisesti tämänhetkisestä aivokuormituksesta :-) 

No, mutta...  Minä oon ihan mahdoton analysoimaan ja pohtimaan, miksi joku ihminen toimii tietyllä tavalla. Tähän samaan settiin kuuluu myös armoton kiinnostus omiin sukujuuriin... Keneltä mikäkin pisama ja hiuslaatu on peritty. Talletin itelleni taas muutamia kuvia isovanhempien historiasta, kun äitini oli aloittanut ultimaattisen valokuvien järjestelyn. 

 
Tämä on ehdottomasti yksi lemppareista. Mummuni vanhemmat ja vanhin sisko. Ajatella, että heitäkin sisarusparveen syntyi 12... mummuni oli lapsista nuorin. Tässäkin kuvassa ihastuttaa huomata, miten mummuni oli perinyt isänsä piirteitä uskomattoman paljon <3 isiemme tyttäriä olemme monet muutkin, myös allekirjoittanut...ja samoin on myös oma äitini <3

Historian havinasta sen verran tähän päivään, että yksi tunika tuli tuossa kasailtua loppuun arjen kiireitten keskellä...


Tämä on siis koottu vanhasta sinivalkoisesta neuloksesta samalla kaavalla, kuin viimeksi pykätyt tunikat.


Tähän malliin sen verran erilaista, että vyötärölle tuli kuminauhakiristys. 


Tämä vanha pitsikaulus löytyi varastosta. Valkaisin sen klooripesuaineella, sillä aika oli kellertänyt lankaa paikotellen.


Kaulus käsin ommellen tunikan pääntielle.


Tästä pitsineliöstä tuli tasku helmaan. 


Noin, VALMIS :-) kevättä vaan odotellessa...

Aurinkoista viikonloppua kaikille <3 Palaillaan taas, kiva kun poikkesit!

-Johanna-