lauantai 18. maaliskuuta 2017

MESSUKUULUMISIA

Mä olen monta kertaa ylistänyt ystäviä ja taas saan kiittää yhtä ihanasta reissusta Turun kädentaitomessuille. Eipä ole ennen tullutkaan käytyä Turussa näillä messuilla, mutta Tampereella kylläkin useamman vuoden ajan. 

Paljon oli nähtävää, hypisteltävää ja kaikista eniten oli taas sitä "mää haluun"- tarviketta :-) sitä joutui melkosen monta kertaa itelleen selittämään, että EI, et voi ostaa tuotakaan, kun kotona on kankaita ja muuta hilpetööriä niin paljon ettei mitkään tilat riitä :-D 
Tässä muutama kuvakulma messujen ihanuuksista. 




No joo joo, ostinhan mäkin jotain ;-) 
Tässä ensimäinen löytö


Pala jalkapallotrikoota myöhempiä käyttötarkoituksia varten.

Seuraavaksi...


...Pari kirjaa löytyi kirjaston täytteeksi. Tässä meinasi iskeä epätoivo, kun ihania kirjoja oli rivi tolkulla vaivaiseen 5€/kpl. hintaan. Nämä kuvassa olevat nyt sieltä sitten valikoitui matkaan :-)

Ja sitten...


Muotteja massatöihin. Kiva tämä lehtimalli. 

Ja vielä ystävänkin ihanat löydöt...


Pari palaa värikkäitä lastenkankaita. Toinen trikoota toinen pehmoista veluuria. 

Sellasia löytöjä. Mukavasti kului tämä päivä. On muuten ollut ihan huikee kevätfiilis, kun aurinko on lämmittänyt koko päivän niin, että sai ihan takinkin riisua. Kissatkin on olleet ihan fiiliksissä. Aune pyöri selällään auringon lämmittämällä soralla ja kävi hörppäämässä välillä vettä sangon päältä. Se on vähän niinku Aunen malja vapaudelle :-) 

Lämpimiä ajatuksia kaikkien alkavaan viikkoon <3


-Johanna-

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

PÖYTÄLIINOIST


Tervehdys kaikille. Ne ketkä on tätä meikäläisen höpinää täällä seurailleet, voivat varmaan helposti uskoa kun kerron, että mulla on aika paljon pöytäliinoja(kin). On poppanaa, puuvillaa, pitsiä, pellavaa vanhaa, uutta, uusvanhaa,ehjää, risaa, raitaa, ruutua... lista on loputon :-) no käytänkö mää niitä? Enpäs juurikaan... Tämän torpan asukkaat on sen verran sotkevaa sakkia, että vahapintaset liinat on yksinkertasin ratkasu. Kyllä mulla silti aina välillä ihan oikeetakin kangasta pöydällä on... joskin viimestään vartin päästä siinä komeilee kuraset kissantassun jäljet, jonkun ketsupit tai kahvikupin rinkula. Käyttöön ne silti on tarkotettu eikä koristeeksi :-) 

No nyt aattelin muutaman liinan laittaa jatkojalostukseen. 


Tässä ois tämmönen ohut pitsituuki. Kahvitahroja oli jostain ilmestynyt, jotka ei pesussakaan ole lähtenyt. Puhtaita paikkoja pystyy vielä hyvin hyödyntämään.


Sitten pari mustaa tablettia. Nämä on ihan huippumatskua. Tukevaa pohjaa moneen hommaan. Näistä liinoista aattelin nyt kassin värkätä. 


Ensin pitsiliinasta sopivat palat tablettien päälle. Sitten vaan koneella osat yhteen. 


Sitten vähän lisää tarvikkeita tykö.


Mustia nappeja...


...Mustaa silkkinauhaa.


Olkahihnan letitin vanhoista satiininauhavöistä.


Kas näin! Ihan kiva pikkuveska ja näin liinatkin saivat uuden elämän :-) 

Mä niin kauheesti odotan, että se lämpimämpi aika ihan oikeesti tulisi, niinkun ne viisaat on povanneet ensi viikolle. Mulla olis tuolla likasia mattoja odottamassa pesua ja kevätauringon kuivatusta. Muutenkin alkais jo riittämään tää loskasohjo...ja pirtin lämmitys! Hoh hoijaa... ei auta, vielä on muuri saatava kuumaksi, että tarkenee tehdä kynähommia köökin pöydän vieressä :-) 


Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille <3

-Johanna-

perjantai 3. maaliskuuta 2017

MISTÄ ME OLLAA KOTOSIN?

Morjesta vaan kaikille! Ootteko kuullu semmosta sanontaa, kun "pää on niinku Haminan kaupunki"? Tällä kuvataan siis semmosta miljoonan asian sekamelskaa tuolla korvien välissä. En oo Haminassa valitettavasti koskaan päässy käymään, mutta jos se on yhtä sekasin kun meikäläisen pää nyt, niin aikamoinen mesta on :-D Olen nimittäin alottanut opintojen puolesta työharjottelujakson... Tässä nyt siis 11 päivän putki työharjottelua ja "oikeita" töitä menossa, ja vapaapäivä siis luvassa vasta ensiviikon perjantaina.  Jos tekstissä ilmenee siis jotain entistä kummallisempaa johtuu se todennäköisesti tämänhetkisestä aivokuormituksesta :-) 

No, mutta...  Minä oon ihan mahdoton analysoimaan ja pohtimaan, miksi joku ihminen toimii tietyllä tavalla. Tähän samaan settiin kuuluu myös armoton kiinnostus omiin sukujuuriin... Keneltä mikäkin pisama ja hiuslaatu on peritty. Talletin itelleni taas muutamia kuvia isovanhempien historiasta, kun äitini oli aloittanut ultimaattisen valokuvien järjestelyn. 

 
Tämä on ehdottomasti yksi lemppareista. Mummuni vanhemmat ja vanhin sisko. Ajatella, että heitäkin sisarusparveen syntyi 12... mummuni oli lapsista nuorin. Tässäkin kuvassa ihastuttaa huomata, miten mummuni oli perinyt isänsä piirteitä uskomattoman paljon <3 isiemme tyttäriä olemme monet muutkin, myös allekirjoittanut...ja samoin on myös oma äitini <3

Historian havinasta sen verran tähän päivään, että yksi tunika tuli tuossa kasailtua loppuun arjen kiireitten keskellä...


Tämä on siis koottu vanhasta sinivalkoisesta neuloksesta samalla kaavalla, kuin viimeksi pykätyt tunikat.


Tähän malliin sen verran erilaista, että vyötärölle tuli kuminauhakiristys. 


Tämä vanha pitsikaulus löytyi varastosta. Valkaisin sen klooripesuaineella, sillä aika oli kellertänyt lankaa paikotellen.


Kaulus käsin ommellen tunikan pääntielle.


Tästä pitsineliöstä tuli tasku helmaan. 


Noin, VALMIS :-) kevättä vaan odotellessa...

Aurinkoista viikonloppua kaikille <3 Palaillaan taas, kiva kun poikkesit!

-Johanna-

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Lesijät

Kakaroitten hiihtoloma on aina mielenkiintonen selviytymishaaste... kaikille.
Meikäläisen jälkikasvu elää sitä aikakautta elämässään, kun pulkkamäki, hiihtämiset, luistelu ym. Ulkona tapahtuva aktiviteetti on "syvältä". Eli ellei hiihtolomalla lennetä etelän aurinkoon tai vähintään reissata laivalla, on kaikki ylimääräinen liikehdintä turhaa. 
Niinpä on tämäkin viikko aloitettu tehokkaalla pleikkarin ja netflixin saattelemalla lesimislomalla. Ei niin huono silti sekään... on se hyvä junioreidenkin välillä laittaa aivot narikkaan ja vaan antaa olla. 

Tässä lomahuumassa kävästiin anopin kanssa kirpparireissulla. Löytöjä tuli vaikka mitä...


Nämä kirjat löytyivät muutamalla eurolla käsityökirjaston täytteeksi :-)

Sitten oli helmien helmi, nimittäin 2 ohutta puuvillaista retropussilakanaa huimaan 1,50€ hintaan... näistä värkkää vaikka mitä <3


Juu... ja vino pino ihania vaatteita tottakai :-)

Tuli värkkäiltyä tässä  yhtenä ehtoona yks pitsikassi. Mä näytän...


Oon saanut roppakaupalla ihania pitsivirkkauksia lahjoituksena, ISO kiitos niistä. Tämä kyseinen yksilö oli pidempi liinanpätkä jonka laitoin kylmästi saksilla puoliksi. Sitten ompelin saumurilla näistä kaksi pussia.


Pussin suulle vetskari.


Vuorikankaaksi tämä vahva puuvilla. Ilmeisesti ollut kappa.


Vähän koristusta vielä. Tämä nauha on löytö kirppikseltä...


Kantohihna valmistui harmaasta nauhasta, jonka sisälle tuli vahvikkeeksi nyöri.


Ja näin... kassi valmis. Aikas kiva tulevaa kesää ajatellen. Koko on n. 35x30cm. Näin kaksinkertaisena hihnan mitta on 65cm ja siirtämällä toisen hakasen tulee hihnasta tuplamittainen.

Jaahas...  siellä on melkonen myräkkä puhaltanu tänään. Meinas ihan pipo lentää päästä kun puita hain koppareitteni kanssa.

Vanhan pirtin nurkat vinkuu niinku ulvova mylläri olis kylässä. Pönttöuunikin jäähtyy ihan hujauksessa. Ei muuta kun puita lisää pesään... välillä vähän makkaroita lämpimäks <3



Hyviä lomia niille, jotka sellasesta saa nauttia, ja lepposaa loppuviikkoa ihan kaikille <3 palataan taas pian.

-Johanna-

tiistai 14. helmikuuta 2017

FRENDIPÄIVÄ

Flunssa vetelee viimisiään. Eilen uskaltauduin jo vähän kävelylenkillekin ja hyvää teki. Ilma on ollu niin mahdottoman upee, että oikeen sydäntä lämmittää. 

Viimeksi postailin kangasaarteista, jotka ystävä toi. Nyt päätin testailla laatikon vanhaa raitakangasta, jonka väritys on sitte niin ihana, että!! Kassi tästäkin tulisi. Kangas on tukevaa, mutta ei liian paksua. 


Raitasen kaveriksi valikoitui sävyyn soveltuva pitsiliina, jonka leikkasin osiin. 

Kassille mallin suunnittelin ihan vaan käsikopelolla, suoraan leikaten. Suorakaiteen muotoiseen pohjakankaaseen fundeerasin tuollasen "essutaskun", jonka päälle tuli vielä pieni, magneettinapilla suljettava läppätasku. Taskujen ryhtiä tuo vinonauha, joka on myös toooosi vanhaa. 



Raidat käänsin taskuissa eri suuntiin.


Vuorikankaaksi tuli vahva valkoinen pöytäliinakangas. Sisälle tein myös sivutaskun. Kassin suulle ompelin vetoketjun.


Pitsin lisäksi koristeeksi löysin näitä ihania vanhoja nappeja. Niitä voi aina ommella joka työhön muutaman :-)  Säädettävä kantohihna löytyi myös varastosta. Se on jostain vanhasta kassista säästetty. 


Tällanen veska siis tälläkertaa. Vähän väriä päivään :-) 

Nii tänään oli se ystävänpäivä... Meikäläinen on onnekas, sillä ystäviä on monen ikäisiä ja kaikki erilaisia, ihania, rakkaita ja korvaamattomia. Ystävät on niin suuri lahja, ettei sitä varmaan koskaan osaa tarpeeksi arvostaa. Ollaan siis sen ystävyyden arvoisia <3

Kiitos kun poikkesit!! Palaillaan pian...



-Johanna-

maanantai 6. helmikuuta 2017

PARANTELUA


Hei vaa ja räkäroitit kunniaan. 

Sitä pyöritään täällä monen monen muunkin kansalaisen tavoin oikeen kunnon räkätaudin kourissa. Ei auttanut, vaikka valkosipuliakin koitin syödä kynsitolkulla, vaan sieltä se tauti tavotti meikäläisenkin. 

Sen verran veto pois päältä, että paljon ei ole jaksanut mitään hääräillä. Laitetaas tästä pari kuvaa kumminkin uudesta ihanasta kirppislöydöstä ja lahjoituksista.

Alotetaas tällä

 
Kattokaas, eiks ole hieno!! Ollut kaiketi joku patjan päälinen...vähän tommosta vahvempaa matskua. Tämä löytyi kirppikseltä hurjaan 2,50 euron hintaan. Oikee löytö! Jahka tästä taas pääsee tolpilleen, niin tätä pitää ehdottomasti heti jalostaa :-) 

Sitten sain ihan mahdottoman hienon lahjoituksen. Nimittäin ystävä oli saanut laatikollisen upeita tilkkuja ja olipa mukana vähän isompiakin kankaanpaloja... ja nyt ne on mulla, wau!


Aivan ihania! Tämä on ollut jonkun tilkkuilijan aarrelaatikko :-) kynnet syyhyää jo tekemään, voimat vaan ei riitä kun suunnitteluun. 

Sitä on näin sairastellessa tuo unenlaatukin vähän niin ja näin. Sitä toivoisi, että kun edes hetken pystyy nukkumaan ilman räkää pitkin naamaa ja hengenahdistusta, että sitä vaan saisi nukkua... NUKKUA...mutta ei...ei, ei, ei. Sitä on näillä perheen karvakamuilla ihan ne samat (ellei suuremmat) tarpeet, vaikka äippä olis missä kunnossa. 


Paavo se päätti aamulla klo. 04.30 tulla tyynylle istuskelemaan ja huutamaan korvaan, että "nouses muija ylös ja tuus päästään mun pihalle". Hoh hoijaa... ei auttanut kun nousta ja toteuttaa herran toive...se ei ennen jätä rauhaan. 


Kevät tulee ja saadaan valoa pimeyteen <3 Eka varma keväänmerkki on jo bongattu täällä mäessä, nimittäin Lasse-koiruus on aloittanut maksimaalisen karvojenpudotusoperaation. Tässä tulos, kun hiukan häntä paijailin :-) siinä on tinteille pesävärkkiä kevääksi, kun tuonkin kasan vie ulos.



Jeps, koittakaahan muut pysyä terveinä ja palaillaan taas kun täällä nuppi tokenee.
Moiksu :-) 

-Johanna-


keskiviikko 25. tammikuuta 2017

KOKEILUA


Aurinko armas on näyttänyt ihanaa valovoimaansa ja antanut kyllä selvästi virkeyttä päivään. Tuo aurinko on kyllä siitä armoton, että se paljastaa asunnossa lymyilevät pölypesät vähän liiankin suurin elein. 
Pientä kevätsiivousta suoritin kuistin ikkunalla majaileville lasipulloille. Sain nimittäin erään ihanan nuoren toimesta muutaman pullon lisää kokoelmaani ja tästä huomaavaisuudesta olen äärettömän iloinen. Taas voidaan todeta, että on tuo nuoriso ihan mahtavaa porukkaa <3 arvostan <3


Joop...
Tuunailua on myös harrastettu sen verran, että tyttären vanhat peilinkehykset laitoin uuteen malliin.


Peili on siis tästä hajonnut, mutta kehykset vielä käy ja kukkuu. Tästä saisi tulla uusi "wc-taulu".


Kartongille siis ihan vaan tussilla wc-teksti ja kartonki kuumaliimalla kehykseen.


Kohovärillä vähän ulottuvuutta...


 ...ja kuvilla ja koristuksilla nostalgiaa. Vanhensin paperia musteella ja akryylimaalilla.


Ja näin, valmista tuli.

Toinen pikkuprojekti tuli myös kokeiltua. Ystävä on joskus laittanut vinkin pienestä sormustinneulatyynystä, jonka ohjeen oli jostain lehdestä pongannut. Sitä lähdin nyt testaamaan. Tämäkin valmistuu ihan jämätavarasta. Kamppeet siis ensin kasaan...


Hommaan tarvitaan pieni muovikorkki, kangastilkku, kuminauhanpätkä, vanua, liimaa, koristenauhaa, neula ja lankaa.


Ensin korkkiin tehdään 2 reikää joista pujotetaan kuminauha lenksuksi sormea varten.


Näin.

 
Sitten piirretään kankaasta ympyrä. Itsellä juomalasi kaavana.


Harsitaan ympyrästä pussi joka täytetään vanulla. Pussin suulle leikataan pahvista korkin kokoinen ympyrä.


Sitten palleron liimaus korkkiin. Kuumaliima tässä ainakin hyvä.


Vanhasta silkkinauhasta harsein röyhelöä reunaan ja lisukkeeksi vielä hopeapalleroketjua.



Ja näin. Pieni söpönen on valmis :-)

Meidän Lassekin on ollut viimeaikoina aika söpönen. Hän sai perinnöksi ihanan karvaposkityttösen tarvikkeita ja on kirjaimellisesti onnesta sekaisin. Uusi perintösänky on kyllä ollut erityisesti unelmien täyttymys. Siinä leikitään, nukutaan ja muuten vaan pönötetään ja tarkkaillaan maailman menoa <3. Tähän sänkyyn on varmasti latautunut edellisen karvakamun rakkautta koko laidallinen <3


Leppoisaa loppuviikkoa kaikille, ja pidetään huolta toisistamme <3

-Johanna-