ONNENOMIJA

PUNTIT

Vettä sataa ja kissojen hiekkalaatikko täyttyy. On se kyllä aika touhua, kun ensin oli niin kylmää, ettei katit voineet kuvitellakaan näyttävänsä nokkaansa pihalla ja nyt sitten siellä kastuu varpaat niin että ulkoilu on ihan täysin koirien hommaa. Ei kai siinä muuten mitään, mutta näillä meidän karvakamuilla alkaa vaan nuppi vaatimaan jotain muutakin aktiviteettia, kuin kulkusella ja höyhenillä varustettu pehmotipu. Kyllä tässä on tänäänkin sisarusrakkautta ihmetelty, kun kissat painelee pitkin yläkerran rappusia rääkyen ja toisiaan höyhentäen... Ja annas olla kun tämä ihmispalvelija (minä)  yrittää mennä väliin heittääkseen molemmat katit ovesta ulos jäähylle, niin taistelupari häviää kuin tuhka tuuleen... ja varttia myöhemmin sama höyhennyssessio taas alkaa. Hoh hoijaa, voi kevät tulisithan jo pian...

Sateen ropinaa (ja kissojen rääkymistä) kuunnellessa olen plokkaillut iki-ihania nappilaatikoita. Olen useamman nappiaarrelootan ostanut kirppiksiltä ja lahjoituksena saanut niitä myös läjäpäin. Siis se tuoksu joka tulee noista vuosikymmenten takaisista nappilaatikoista on jotain humalluttavaa... Nämä kokoelmat kertovat kyllä niin monen montaa tarinaa, ettei niihin yksi ihmisikä riittäisikään. 

Tänään kippasin ympäri yhden lahjoituslootan. Näistä napeista ym. sälästä osa on varmasti jo 100 vuotta eläneitä.

Nämä puiset ja metalliset nappiyksilöt sulattivat kyllä sydämeni. Nuo metaliset ovat niin ohutta tavaraa, että ihmetellä saa miten ovat säilyneet näin kauan ehjinä. Tämänkin laatikon omistaja on kerännyt napit talteen käytetyistä tekstiileistä...

Nämä on sitten niin ihania!!! Taisinpa innostua ihan yhtä paljon kuin lapsi karkkikaupassa... Nämähän on ihan kuin karkkeja.

Tässä kuitenkin upein kaikista. Tällaista nappia ei ole ikinä vielä vastaani tullut. Missäköhän vaatteessa tämä rakastunut pari on mahtanut majailla? Aivan ihana!! :)

Vanhoista tekstiileistä on kyllä moneen lähtöön... nappia, nepparia, vetoketjua... Itse hyödynsin tuossa parit housunpuntit ja vyön. 

... Tuommonen. Tässä on tosiaan kassi rakentunut housun lahkeesta. Sisäosassa on pöytäliinasta ruusuvuori ja kantohihna on vanha college-kankainen vyö.

Sitten vielä toinen rakennelma. Eli sininen ruusukuvio löytyi vanhasta lakanan reunasta...

Se kiinni leveään farkunlahkeeseen + muuta höystettä päälle. Pitsi ja farkku on kyllä aika kiva yhdistelmä.

Ja tässä lopputulos. Kantohihna on leikattu farkkujen sisäsaumasta, johon on päälle ommeltu valkoista nauhaa. sisällä on magneettinappi. Tähän hommaan nyt sijoittui muutama metallinappi tuolta aarrelootasta. 

Sellasta hääräystä tälläerää... Nyt kun ei tarvi lunta kolailla, niin ehtii senkin ajan käyttää vaikka seuraavan nappilootan plokkaukseen :)

Rentoa viikkoa sinulle, paa poiketen toistekki :)

-Johanna-