lauantai 24. joulukuuta 2016

JOULU


Se on nyt. Kinkku kuorrutettu ja lihapullat paistettu. Sitä ollaan jo aaton puolella. Tässä oli melkosta jännitysmomenttia koko joulun kanssa, kun meikäläinen sai oikein kunnon flunssan osakseen tossa alkuviikosta. Ei tehty sitte minkään näköstä jouluvalmistelua, mutta onneksi jo tänään pääsi takaisin elävienkirjoihin, niin ehti vielä laatikot ja muut sapuskat soheltaa kasaan. Aattona saadaan talo taas täyteen vanhempia ja isovanhempia, joten joulumieli ainakin saadaan syttymään <3

Ennen tätä räkä/yskäepisodia, värkkäilin ystävän vinkistä erilaisia kirjansivuilla päälystettyjä joulupalloja. 

Varastosta löytyi erilaisia palleroita, tässä muutama jotka toimivat pohjana...



Kuvaajakin sieltä heijastuu koko komeudessaan pallon kyljistä :-D



Kirjansivuista leikkailin kahta erikokoa suikaletta, isompaa ja pienempää. Sitten suikaleet uimaan liimavesiseokseen.


Sitten vaan suikaleet pallon päälle ja kuivumaan. Tämä nyt sillä pikkusuikaleella päälystetty.


Kuiviin palloihin "vanhennusta" musteella ja vähän hopeaglitteriä päälle.


Pellavanarusta kiepsautus ripustimeksi ja rusetiksi.



Vielä löytyi jostain vanha aaltopahvinen rasia, joka oli ihan sopiva neljälle pallolle... sellofaani päälle ja paketti valmis.

Näin. Sit mun on ihan pakko esitellä meijän joulukuusi, mikä ei lainkaan ookkaan kuusi vaan mänty. Vanhempieni pihasta kaadettiin vanha hopeamänty (vai onko semmosta?)... no kumminkin semmonen iso harmaasävynen mänty, kun en noista laaduista mitään ymmärrä. Toin siitä kotiin terassinpieleen isoon maitotonkkaan oksia johon tällättiin sitten jouluvalot. Joulua varten otin talteen yhden latvusoksan, josta tulisi meidän pieneen olkkariin sopiva joulupuu... ja siinä hän nyt on tyttären koristelemana.


Kuva on hiukan kahjunen, mutta siinä tuo nököttää. Tähän kyseisen kränän valikoitumiseen vaikutti vahvasti seuraava seikka... nimittäin puun "jalan" tyvessä oli vielä jäljellä pienen pieni linnunpesä, jonka joku taitava pikkusiivekäs on joskus kodikseen rakentanut.


Tämä tietysti sulatti meikäläisen sydämen täysin <3... ja juu kyllä, olen jälleen saanut perheeltäni kuulla olevani hullu :-D mutta meidän joulumännyssä on maailman suloisin koriste sanokaa mitä sanotte! :-D

Se olis kello liki puoli 2 yöllä... kaikki väki nukkuu ja koirakin kuorsaa niin että sohva tärisee. Kai se väsyi niin tosta kinkun ja muitten pöperöitten vahtimisesta. Aika ihana tunne huomata ettei ole mitään joulustressiä. Tässä rauhassa teekupin kanssa ihmetellään, että se ois kohta aamu ja riisipuuronkeitto odottaa... kai sitä vois hetken torkahtaa ennen sitä.

Ihanaa, rauhallista ja rakkaudentäyteistä joulua kaikille <3



-Johanna-

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

JOULUKÄYNNISTELYY


pikkuhiljaa alkaa jotain punasta ja joulusta näkymään täälläkin torpassa... 
Nyt vähän niitä näkymiä tännekin.


Tää tonttuporukka on ihan 100% joka joulu meidän kodissa läsnä. Joku voi muistaa, että kuvailin nämä viime joulunakin. Nää on perintöä isovanhemmilta, joiden joulussa nämä punahatut ovat viettäneet ennen tätä jo monta vuosikymmentä. Mun mielestä nää kuvastaa meidän perhettä ja läheisiä hirveen hyvin... vähän on pipot vinossa ja rillit kenossa, toiselta rapisee jo maali toisen harventuu hiukset...kaikki erilaisia, mutta silti samaa sakkia <3


Sitte nää köökin verhot. Viime vuonna siirryin värikkäistä jouluverhoista tähän valkoiseen vaihtoehtoon. koristuksia ja muuta on niin paljon ympärillä, että jotenkin kaipasi verhoihin rauhaa. Nämä on siis vanhasta lakanasta ommeltu. Nauhoina pitsiverhon suikaleet ja punaista silkkinauhaa... Ei siis kovin kalliit verhot, kun nauha maksoi oikein euron paketti  ja muut tarvikkeet löytyivät kangaskasasta kotoa. 


Seuraava "tuunaus" tuli olkkarin ikkunaan, nimittäin mummun vanhat huopatabletit pääsivät keikkumaan valkoisen verhokapan kaveriksi. Näissä on niin kauniit kuviot, ettei meidän pöydillä säilyisi kyllä valkoisena ja kauniina, joten ikkuna oli parempi vaihtoehto :) on muuten kauniit kun ulkoakin kattelee.


Sitten... kesällä hajosi kauan vaalimani aurinkokennolyhty, jonka olin voittanut päiväkodilla työskennellessäni työporukan arpajaisista. Tämä on ollut erityisen rakas muisto, joten säästin (yllätys yllätys) metallikehikon. Tänään nyt sitten täytin sen harmailla joulupalloilla ja pukkasin olkkarin ikkunalle. Ihana tuo patinoitunut metalli <3


Ja vielä samaiselle ikkunalle tämä valoilla ja helmillä höystetty maljakko. Tässäkin tuunausta sen verran, että toinen helmiketju on otettu talteen vanhoista jouluvaloista.


Ja tommonen jouluikkuna siitä sitte olkkariin tuli. Kuva on huono, mutta olen tyytyväinen lopputulokseen. 



Ihana ystäväkin poikkesi pikku junnujen kanssa ja toi joulutunnelmaa myös mukanaan. Tämä kaunokainen pääsi asumaan vanhaan orkidean ruukkuun <3.



Vielä tämä <3 ... ostin nämä keijuvalot kun tyttäreni oli 1v. eli....öööömmmm...12 vuotta sitten. Nämä löyty vahingossa tuolta muitten romujen joukosta ja toimivatkin vielä! Mä niin rakastan näitä...tytär ei enää :-D, mutta onneksi saan ite vielä fiilistellä näitä ja muistella sitä aikaa kun lapset vielä toivoi lahjaksi karkkia ja leluja eikä elektroniikkaa mistä ei yli 34-vuotias edes ymmärrä mitään...muuta kun hinnan jossa on ihan liikaa numeroita. 

Tämmösiä pikku valmisteluja täällä torpassa aloteltu. En tiiä olisko noilla elukoillakin joku jouluboogie päällänsä, kun kissat on viihtyneet niin tässä muun porukan kanssa viime aikoina.... vai olisko se vaan toi pakkanen mikä pitää katit tossa kyljessä kiinni :-) tiedä noista, mut on ne aivan ihania <3



Palataan taas pian uusiin joulutunnelmiin. Lämmin kiitos kun poikkesit!

-Johanna-



perjantai 2. joulukuuta 2016

JOULUSIA

Tässä on ny koottu kaikennäköstä pientä joulusta piiperrystä kasaan. Mä muuten taas huomaan hokevani samaa ku joka vuosi, että ENS VUONNA  alotan jouluhärpäkkeitten valmistelun jo kesällä, että ois kaikkia kivoja juttuja aikaa rauhassa puuhastella... en kyl usko edes ite itteeni et se ihme jonaki vuonna muka tapahtus :-D 

Tämmösiä seuraavanlaisia mä nyt sit kumminki tähän joulukuun alkuhuumaan kasailin. 

Ensiks vaikka tää...
Meillä on kierunu nurkissa ainakin 10 vuotta tollanen leikkuulauta. Ilmeisesti mallista päätellen kalaa varten on tämä suunniteltu. Tää on ollu siis ihan koskematta ja muoveihinsa pakattuna sen koko 10v. ajan. Nyt aattelin uudistaa sitä hiukan ja saada sille uuden elämän...tai elämän yleensäkkään. Isäntä tosin oli sitä mieltä että ainoo hyöty siitä ois tossa pönttömuurin pesässä ;-) 



Aluksi vetäsin tähän päälle ihanaa joulunpunasta liitutaulumaalia. 


Reunaan pieni puupalikka, jossa liitu saa levätä.


Sitte... mulla oli varastossa tämmönen muovinen pieni kukkapurkki, jonka olin joskus puolittanut jotain projektia varten.
Sen sisälle liimasin vanhan muovikuusen oksia ja tontun kurkkimaan. Reunaan pieni sydän ja ruutunauhaa. Purkki tilpehööreineen kuumaliimalla lautaan.


Laudan yläosaan pellava ja ruutunauhasta rusetti ja liitu paikoilleen puupalikan päälle... valmis :-) 


Sitte sutykeruusuja...


Kiulunmalliseen pärepurkkiin vähän ehostusta... juuttinarua ja nappeja.


Sisälle 6 ruusua ja koivuntuohta fylliksi. sellofaani päälle ja siinä pikku lahja.


Ja parit lasiset ruusupurkit vielä...

Pistetään nyt ihan vaan kuvia valmiista



Eli ylemmässä vaalea maalisuhaus ja härpäkkeet päällä... mukana ruusukankaalla päälystetty tulitikkuaski.
Alemmassa sama setti, mutta sävynä kulta.
Näissä purkeissa 12 ruusua sisällä.
Kivoja lahjoja nämäkin.

Sit pari pientä sydäntyynyä perinteisellä patjaraitakuosilla, mistä kauniimpaa ei sit oikein mikään ookkaan. Lisukkeena pitsiä ja pellavasävyä.


Semmosia...

Näitä joulujuttuja on kyllä kiva näpertää. Pitäs vissiin joku joulusiivoki tehdä...siit mä en sit taas tykkää yhtään, eli taidan skipata sen kohdan kokonaan ja näperrellä siihen aattoon asti :-)  jos lanttulootaa ja pipareita kumminki tekis jossain vaiheessa...niist mä tykkään.

Tänään olin kimpsuineni Harjavallan seurakunnan yhteismyyjäisissä. Ihana tunnelma jälleen, sydämellinen kiitos kaikille <3



Kiva kun poikkesit täällä... ihmetellään taas pian että mitä on seuraavaks keksitty :-)

Moikat siihen asti.

-Johanna-