ONNENOMIJA

JOULU

Se on nyt. Kinkku kuorrutettu ja lihapullat paistettu. Sitä ollaan jo aaton puolella. Tässä oli melkosta jännitysmomenttia koko joulun kanssa, kun meikäläinen sai oikein kunnon flunssan osakseen tossa alkuviikosta. Ei tehty sitte minkään näköstä jouluvalmistelua, mutta onneksi jo tänään pääsi takaisin elävienkirjoihin, niin ehti vielä laatikot ja muut sapuskat soheltaa kasaan. Aattona saadaan talo taas täyteen vanhempia ja isovanhempia, joten joulumieli ainakin saadaan syttymään <3

Ennen tätä räkä/yskäepisodia, värkkäilin ystävän vinkistä erilaisia kirjansivuilla päälystettyjä joulupalloja. 

Varastosta löytyi erilaisia palleroita, tässä muutama jotka toimivat pohjana...

Kuvaajakin sieltä heijastuu koko komeudessaan pallon kyljistä :-D

Kirjansivuista leikkailin kahta erikokoa suikaletta, isompaa ja pienempää. Sitten suikaleet uimaan liimavesiseokseen.

Sitten vaan suikaleet pallon päälle ja kuivumaan. Tämä nyt sillä pikkusuikaleella päälystetty.

Kuiviin palloihin "vanhennusta" musteella ja vähän hopeaglitteriä päälle.

Pellavanarusta kiepsautus ripustimeksi ja rusetiksi.

Vielä löytyi jostain vanha aaltopahvinen rasia, joka oli ihan sopiva neljälle pallolle... sellofaani päälle ja paketti valmis.

Näin. Sit mun on ihan pakko esitellä meijän joulukuusi, mikä ei lainkaan ookkaan kuusi vaan mänty. Vanhempieni pihasta kaadettiin vanha hopeamänty (vai onko semmosta?)... no kumminkin semmonen iso harmaasävynen mänty, kun en noista laaduista mitään ymmärrä. Toin siitä kotiin terassinpieleen isoon maitotonkkaan oksia johon tällättiin sitten jouluvalot. Joulua varten otin talteen yhden latvusoksan, josta tulisi meidän pieneen olkkariin sopiva joulupuu... ja siinä hän nyt on tyttären koristelemana.

Kuva on hiukan kahjunen, mutta siinä tuo nököttää. Tähän kyseisen kränän valikoitumiseen vaikutti vahvasti seuraava seikka... nimittäin puun "jalan" tyvessä oli vielä jäljellä pienen pieni linnunpesä, jonka joku taitava pikkusiivekäs on joskus kodikseen rakentanut.

Tämä tietysti sulatti meikäläisen sydämen täysin <3... ja juu kyllä, olen jälleen saanut perheeltäni kuulla olevani hullu :-D mutta meidän joulumännyssä on maailman suloisin koriste sanokaa mitä sanotte! :-D

Se olis kello liki puoli 2 yöllä... kaikki väki nukkuu ja koirakin kuorsaa niin että sohva tärisee. Kai se väsyi niin tosta kinkun ja muitten pöperöitten vahtimisesta. Aika ihana tunne huomata ettei ole mitään joulustressiä. Tässä rauhassa teekupin kanssa ihmetellään, että se ois kohta aamu ja riisipuuronkeitto odottaa... kai sitä vois hetken torkahtaa ennen sitä.

Ihanaa, rauhallista ja rakkaudentäyteistä joulua kaikille <3

-Johanna-