FANIPAITA
Lasten kanssa elämää pyörittäessä eteenpäin, tulee vastaan jos jonkunnäköstä episodia. Joskus niitä tulee ihan ilman syytä (aikuisen näkövinkkelistä) ja joskus siihen on ihan aikuisten oikeesti hyväkin syy. Jännä juttu, sitä itestäänkin löytää merkillisiä ulottuvuuksia tässä tiimellyksessä. Seesteinenkin äiti muuttuu nanosekunnissa itte piruksi, jos omien lasten tasa-arvo ja oikeudet on vaakalaudalla. No, mut tää nyt on tätä...
Kyllä ne mukelot ihan itekkin aiheuttaa näitä episodeja, ja niinhän niitten kuuluukin tehdä. Haastaa aikuiset. Erityisesti nuo teinit on niin mahtavaa porukkaa. Käsittämättömiä raivareita ja sitte taas kuitenkin ollaan niin pahoillaan. Kantapään kautta kokeillaan kaikki ja aikuiset vetää herneen nenään...osa tuntuu vetävän ihan koko palon. Melkosta <3 :-)
Arvostusta lapsille ja nuorille just sellasina kun he on, sitä ne tarvii. Tästä aiheesta syntyi seuraava tuunaus. Tätä ei voi kyllä käyttää teinarin läsnäollessa, koska se vaan ois niin NOLOO (arvostan)!! ;-)
Juniori siis rakastaa futista. Hänelle on äärettömän tärkeetä, että peleissä käydään kattomassa ja kannustamassa. Aina ei mene putkeen...kellään, mutta silti kentänlaidalla fanitetaan satoi tai paistoi. Aattelin nyt tuunata itelleni pikku-ukkelin oman fanipaidan.
Eli ihan perus H&M:n musta huppari olisi pohjana. Eikös niissä fanipaidoissa oo aina se pelinumero? Eli valmista kutosta googlaamaan kuvahaulla, kun en osaa piirtää. Ja niitähän löyty...
Siitä sitten yhden muokkasin tarvittavaan kokoon ja tulostin kaavaksi.
Ystävältä olen saanut tilkun tällaista valkoista teknistä urheilukangasta, josta nyt tämän numeron ajattelin värkätä. Ensin silitin tukikankaan paikoilleen ja siihen piirtelin kaavalla sen kutosen. Tarkoitus oli tämä tehdä liimaharson kanssa, mutta sitäpä en nyt löytänyt tähän hätään mistään... johonkin liian hyvään paikkaan on sekin säilötty.
...näin. Sitten leikkaus irti kankaasta ja sovittelemaan hupparin selkään.
Kiinnitys tiheällä siksakilla. Numero oli nyt paikoillaan. Jotain höystöä vielä kaipaisi, joten nimikointia lähdin suunnittelemaan.
Mitkään kirjailuhommat ei todellakaan ole meikäläisen juttu, mutta tämmöstä vapaalla kädellä hömppäröintiä siitä nyt tuli :-)
Ja näin on fanipaita valmis :-)
Eikös se Tuiskun Anttikin laula, että "oon sun fani, vaikka kaikki menis per....leen" ja näin se tässä tapauksessa just on :-) <3
Läheistentäyteistä viikonloppua, ja pitäkää huolta toisistanne <3
-Johanna-
Siitä sitten yhden muokkasin tarvittavaan kokoon ja tulostin kaavaksi.
Ystävältä olen saanut tilkun tällaista valkoista teknistä urheilukangasta, josta nyt tämän numeron ajattelin värkätä. Ensin silitin tukikankaan paikoilleen ja siihen piirtelin kaavalla sen kutosen. Tarkoitus oli tämä tehdä liimaharson kanssa, mutta sitäpä en nyt löytänyt tähän hätään mistään... johonkin liian hyvään paikkaan on sekin säilötty.
...näin. Sitten leikkaus irti kankaasta ja sovittelemaan hupparin selkään.
Kiinnitys tiheällä siksakilla. Numero oli nyt paikoillaan. Jotain höystöä vielä kaipaisi, joten nimikointia lähdin suunnittelemaan.
Mitkään kirjailuhommat ei todellakaan ole meikäläisen juttu, mutta tämmöstä vapaalla kädellä hömppäröintiä siitä nyt tuli :-)
Ja näin on fanipaita valmis :-)
Eikös se Tuiskun Anttikin laula, että "oon sun fani, vaikka kaikki menis per....leen" ja näin se tässä tapauksessa just on :-) <3
Läheistentäyteistä viikonloppua, ja pitäkää huolta toisistanne <3
-Johanna-
Wau, samanlaista ei ainakaan vastaan tuu :) Nuoriso on kuin eläimet, välillä saa raivon partaalle mut oisko elämää ilman niitä??Kaikkea sitä joskus tulee pohtineeks. Kantapään kautta itekkin ne asiat on opittu, ainakin mä. Mukavaa viikonloppua sinne teille :)
VastaaPoistaJuu tämmöstä ei kaupasta löydä :-D
VastaaPoistaToi on just tosi! Noitten kakaroitten (ja eläinten) toilausten kans on välillä tosi liki ettei suonet poksahda ohimoilta, mut kyl ois köyhä ja mitätön elämä ilman noita verenpaineen nostattajia <3 :-D
Viikonloppuja :-)