maanantai 14. marraskuuta 2016

MÄÄ <3 PINKKI


Tohistamiset jatkuu...juu ja kyllä, käsi oirii edelleen. Tosin aavistuksen jo paremmassa hantissa, että ehkä tästä vielä toimiva käpälä tulee. 

En tiiä montako kertaa oon tän sanonu, mut sanon taas, että mää sit tykkään noista kävyistä. niistä saa kyllä vaikka mitä aikaseks. Ne on kyllä taas yks semmonen luonnon lahja käsityöihmisille :-) 

Tää seuraava idis ei silti kyllä lähteny kävyistä, vaan yhdestä laatikonpohjalöydöstä niinko niin monet muutkin idikset :-) Olin joskus valmistanu silkkimassasta tommosia nudepalleroita. Kuollaksenikaan en muista mikä ihmeen tarkotus on näilläkin aikanaan mahtanu olla, mut nyt niistä tuli heti mieleen pienet päät... vailla kasvoja. Tuikkasin tussinkärjellä eloa palleroihin ja suunnittelu eteni. 


Niii...mulla oli nyt noita päitä 8kpl.

Varastosta löyty myös rikkoontunut joulukranssi, josta pelastin valkoseksi suihkastuja käpyjä. jotenkin mulle ei nyt riittäny toi valkonen alkuunkaan. Eli ei ihan perus enkeleitä nyt tähän väliin kiitos, vaan halusin näille tuleville päille jotain vähän säväyttävämpää jatkoksi. Mä tahdon näistä keijuja! Pinkki ja vaaleenpunanen on mun yhdet lempparit kaikissa koristuksissa. Sitä siis näihinkin sekottelemaan.
Nyt kaikki asiantuntijat ja muut fiksut hypätkää tämä yli ja siirtykää seuraavaan kappaleeseen, mä meinaan nyt kerron miten sekotin värin :-) ... ja se ei varmastikaan ole millään muotoa oikeaoppista, mutta sävystä tuli ihana ja se kelpaa mulle :-) tämä miksaus on nimittäin tehty kermanvaaleasta akryylimaalista ja pinkistä silkkiväristä. Tätä ihanaa karkkiväriä tupsuttelin käpyihin sinne tänne.


No nii, nyt ois sitte pinkkejä käpyjä. vähän bling blingiä vielä ja lisää pinkkiä...meinaan glitteriä :-) 


Nyt ois sitte pinkkejä käpyjä ja kaljuja päitä. kai niille keijuille tarttis jotkut kutritkin päähän saada... Tähän hommaan sopi hyvin tyttären aikoinaan parturoiman barbien jouhet.


 Ja nyt ei tehdäkkään mitään kultakutreja, vaan kuparin hohtosia daameja. Mäkin tunnen ainakin yhden ihanan punapään ihan tästä maailmasta :-)  jos näihin teoksiin saisi edes ripauksen sitä samaa valoa, olisi päivä aina pelastettu kun näitä katsoo <3


Noin...


Valkoiset höyhenet siiviksi ja valmista :-) pujotin valkoisen puuvillalangan keskelle päätä lenksuksi, jotta keijun saa roikkumaan vaikka kuusen oksalle. 

Näitä kun tuli 8, niin ajattelin tehdä niistä kaksi lahjapakkausta. kavereiksi pujotin satiininauhaan (vaaleanpunainen tottakai) "dimangeja". 



Vanha suklaarasia saisi toimia lahjarasiana.


...päälle suhaus kullanväristä spraymaalia.


Sitten rasian vuoraus pinkillä tyllillä, joka on peräisin vanhasta sänkykatoksesta. rasian pohjalle laitoin rakennushommista jäänyttä ekovillaa pehmikkeeksi. 


Tää ekovilla on muuten mahtavaa tavaraa. suosittelen.


Sitten punapäät ja dimangit rasiaan... nii ja laitoin sinne myös helmillä koristellun tähden, jonka on yksi taitava käsityötaituri valmistanut  :-)


... sellofaani päälle. Ja jokainen keijujen ystävä tarvii myös kunnon koristukset paketin suulle :-)  ihan kiva pikku tuliainen tämä rasia. 

Notta sellasta touhua :-) 

Remonttikin etenee likan huoneessa... lattia valmistuu pikkuhiljaa. Toivottavasti kohta päästäisiin jo balanssiin tämänkin koohotuksen kanssa, nimittäin eteisen pöytäkin näyttää tältä 


Ei silti, ihan sulassa sovussa näyttää postit, hiomahiiri, pakkelilasta, tyttären harja ja victoria's secretin tuoksu olevan...hoh hoijaa. Terveisiä kahjolasta :-D 

Kiva kun piipahdit, värkkäilemisiin <3

-Johanna-

4 kommenttia:

  1. Kiitos :-) aikuisenki täytyy välillä vähä keijuilla ;-)

    VastaaPoista
  2. Ihania keijuja. Eteisen pöydältä löytyy kaikki tarvittava, joten aikansa kutakin

    VastaaPoista
  3. Kiitos :-)
    Juu kaikki löytyy... kuvassa ei näy takana lymyilevät maalipurkit ja likan huivit, jotka tottakai kuuluu tähän settiin olennaisesti :-D

    VastaaPoista