ONNENOMIJA

Seuralaisia...

Voi jessus, kun aika on karannut johonkin käsistä kuin juoksuhiekka...taas. Olen päässyt viime viikkoina lempiharrastukseni, eli vammaistyön pariin :) Sieltä on ammennettu taas roimasti elämän pieniä iloja...Tuunailuja ja puunailuja on siis hiukan vähemmän syntynyt, mutta jotain kumminkin.

Kun pyörittää tällaista jollain asteella ekohengessä  toimivaa vanhaa torppaa,  jossa pyörii lasten ja aikuisten lisäksi melkoinen jengi karvaisia ja vähemmän karvaisia nelijalkaisia, on pakko todeta ettei mitään hommia tarvitse (eikä edes saa) tehdä yksin. Viime viikolla poimin ihanassa auringonpaisteen lämmössä viimeisiä puutarhan marjasatoja talteen... Kun ympärilleen katselee on siinä monen moista ystävää mukana touhussa. Ihan pakko oli ottaa luuriin muutama kuva, vaikka meikäläinen ei ole missään nimessä mikään luontokuvaaja, mutta niin ihania tyyppejä tuolla syksyisessä auringossa lämmitteli :)

 Paikalla tottakai myös pihahommien virallinen valvoja... Aune :)



Eläimet saavat kyllä kunniaa myös viimeaikaisissa käsitöissä... Tällaista pussukkaa ja nyssäkkää valmistunut elukka-aiheilla... Melko kissamaista näyttää olevan :D Tilaustyönä tehty pöllöpussukka sentään edustaa siivekkäitä.  Ei mikään myyvä tämä kuva, mutta kysellä sopii viestitse jos näistä joku mirriaihe kolahti juuri sun mieleen :) Hinnat 10€-15€.
 

Ja sitten muutama tuunausbuunaus hössötys...

Anoppi lahjoitti taas aivan mielettömiä aarteita. Tässä osa... 
Olen ollut jo muutaman vuoden (tai ehkä jo vuosikymmenen) hulluna näihin pieniin piirasvuokiin. Tässäkin pätee sama vanha virsi, että mitä ruosteisempi niin sen parempi :) Nämä on vaan niin mahdottoman kauniita ja herkkiä... 

... Vuokia löytyy täältä milloin mistäkin killumasta...Tällähetkellä tuikkujen alustoina ja Karhula-purkin kaunistuksena.

Anopin lahjoituskuormasta löytyi myös tuikkujen alla oleva, kauniiksi harmaantunut pöllistä sahattu pala. Näitä jäi vielä kaksi odottamaan ideointia. 

Sitten seuraava tuunaushässäkkä syntyi mummun vanhoista muumi-tyynyliinoista...

...Kuosi on kertakaikkiaan niin ihana, että pakko kai oli ratkoa tyynyliinojen saumat ja lisätä kujaksi mustaa lakanakangasta... Siitä sitten syntyi olkkariin kappa. Olkoon tämä nyt vaikka se meikäläisen syyssisustus :)

Heipat tältäerää... Omenantuoksuisia syyspäiviä sinulle ja kiva kun poikkesit :)