Kukkia ja pitkää ikää...
Tähän kirpakkaan syyspäivää lähdettiin hyvillä mielin... Eilen nimittäin poikkesin kimpsujeni ja kampsujeni kanssa Harjavallassa järjestetyillä ikäihmisten hyvinvointipäivillä, joihin olin saanut kutsun tässä jokunen viikko sitten. Väkeä riitti ja tunnelma oli lämminhenkinen, kiitos siis järjestäjille. Monenmoisia kysymyksiä riitti näiden Onnenomijan käsitöiden suhteen ja ihanaa palautetta sateli runsaasti, siitäkin vielä kiitos kaikille :) Erityisesti mieltä lämmittivät jo pitkälti mummoikään ehtineiden ihanien naisten kunnioittavat sanat käsityön puolesta. Enempää arvostusta ei voi edes toivoa.
Paljon ideoita ja toiveitakin heitettiin ilmoille ja se vasta hyvä onkin! Raidalliset patjakangaskassit ainakin nyt lähtevät suunnitteluun :)
Mutta sitä ennen...
Facebookin puolella joku on ehkä käynyt vilkaisemassa nuo viimeisimmät kukkapussukat, mitä värkkäilin tuossa jokin aikaa sitten. Näistä nyt osa on jo lähtenyt uusiin koteihinsa, mutta huiskastaanpas ne nyt kuitenkin tänne vielä tehtyjen töiden joukkoon.
Kuten jo aijemmin olen ilmaissut, ei tuo virkkaaminen ole se "mun juttu"... liikaa laskemista ja ohjeen seuraamista muutenkin. Halu on silti ihan valtava tarttua virkkukoukkuun ja jotain saada siitä langastakin väännettyä :) Eli isoäidinneliöitä virkkailin viimeksi ja nyt oli pakko koittaa tätä vanhaa kukkamallia (oli sen verran hyvä ja yksinkertainen ohje, että uskalsi lähteä koittamaan).
Kukkia varten oli jo ommellut muutaman pussukan valmiiksi, eli kukat pääsivät heti omille paikoilleen... ja kyllä, tästäkään hommasta ei selvitty ilman iki-ihania nappeja, joita ei voi koskaan olla liikaa :)
Tällaisia nämä nyt sitten ovat
...Ja vaikka talvi onkin kovaa vauhtia tuloillaan, iski nyt ihan hirmuinen tarve värkkäillä jotain ihan supermakeaa karkkimaista hömppää :)... eikä tähän vähiten vaikuttanut anopin tuoma kirppislöytö kangasnippu. :) Katsotaan mitä tästä lähtee syntymään :)
Heipat siihen asti... ja pitäkäähän varpaat lämpiminä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti