sunnuntai 24. tammikuuta 2016

UUS KAVERI

Kävipä tässä ennen joulua niin hyvä tsäkä, että sain haltuuni tämmösen uuden tuttavuuden, jommosesta mimmosesta en ole voinut kuuna päivänäkään edes haaveilla, mutta siellä hän nyt uljaana nököttää... kaikenmaailman joulu ym. koohotusten johdosta, ehdimme tutustumaan toisiimme vasta nyt.


...Ja kyllä tästä Jukista vaan nyt tais tulla mun uus ompelumaailman bestis :)
Kyllä on ilo ommella veskoja kasaan tällä pelillä! Kuva on taas niinku kellarissa otettu, mutta ei se ole... koittakaahan saada jotain tolkkua siitä.


Tarkkana sai alkuunsa olla ettei lähe homma lapasesta. On meinaan pikkasen enemmän tehoja tässä teollisuusmasiinassa, kuin tossa kotikoneessa, millä on tähän asti sutkuttanut. Eikä tämä onni ja autuus tähän lopu, vaan samaan syssyyn yllärinä sain vielä lahjaksi teollisuussaumurin... tästä kaverista tulevaisuudessa lisää, jahka saadaan työtiloja joskus reeraan :) olisko parempaa joululahjaa voinut saada?? No ei... :)
Juu elikkäs Jukin kanssa huristeltiin edellisen postauksen kuvassa näkyneistä isommista kassiaihioista taas 3kpl. Kasaan. Nämä on nyt ihan suoraan kevät/kesä henkeen puhallettuja. Tuo ankkurikuosi on ihan kirkkaasti oma lemppari :) Eli koot, hinnat ja muut höpinät ovat aivan samat kuin edellisen postauksen 3 kassissa.




Kaksi ensimmäistä kangasta ovat pöytäliinoista ja ankkurikangas on ollut verhona :)
Alakuvassa vähän osviittaa kassin koosta.



Tyttäreni (12v.) tykästyi myös tähän ankkuriin niin paljon, että siitähän oli penaali värkättävä hänelle :)


Asiasta ihan toiseen...Minä en mikään kokkikolmonen ole, mutta tämä yksi resepti on ihan pakko laittaa, koska se on arvon raadin mielestä parasta mitä maa päällään kantaa :) ja vaativuustasoltaan just sitä mun tasoa.
Kaikki on saanut alkunsa ihanista naapureista, joilta kalareissujen mukana on saatu kassikaupalla kaloja kissoille.
Tämä valmistus kyllä herättää melkosta marinaa muun perheen suusta, kun "huumaava" tuoksu leviää asuntoon :-D.
Eli...
Vesi kiehumaan.
Kalat kaikkine rotkoineen päivineen kattilaan.
 Keitellään kypsäksi


Kaurahiutaleita kyytipojaksi


...ja lopuksi koko komeus sauvasekoittimella tai muulla härvelillä mössöksi.
Ja kissat kiittää :-)
Puhdasta ja lähes ilmaista ruokaa, mitä kissat rakastaa ainakin meillä yli kaiken.
Aunekin saapui kaapin päälle päivystämään operaatiota :-D


Kiitos kun poikkesit, ja iloista alkavaa viikkoa sinulle <3

-Johanna-

4 kommenttia:

  1. Ihania nuo kehyslaukut, ihastuin tuohon ylimmäiseen! Vai olet saanut aparaatteja lahjaksi, hyvät lahjat, onnentyttö! Ajattelin että mitä keittoa teet, tuosta kalojen keittämisestä kyllä tulee sellainen tuoksu, tiedän, kun lisäsit nuo ryynit, ajattelin että haloo...mitä tulee ja sitten sauvasekoitin...apua! No ihanaa kissanruokaa ja kelpaisi kanoillekin! Hyvä resepti!

    VastaaPoista
  2. Näihin nipsulaukkuihin hurahtaa kyllä ihan totaalisesti :D... Siinäkin pakkaa vaan iskemään se valinnanvaikeus, että mitä kangasta käyttää. Tuo ylimmäinen on joku Vallilan pöytäliinakangas ja hieno kyllä tuo väritys.
    Kyllä, ei sanat riitä kertomaan miten onnekas olen kun näin hienot pelit ja vehkeet on nyt käytössä... Ihania ihmisiä mulla ympärillä ja se on mahtavaa se :)
    Juu tämä kalapuuro on kyllä semmosta sotkua, että valmistusvaiheessa isäntä karkaa yleensä ulos ja lapset pakenee vähintään yläkertaan :D. Itse en kyllä välitä vaikka lemu onkin kyllä melkoinen... Kissat ei millään malta odottaa että tämä herkku jäähtyy.Onneksi nyt oli sen verran kovat pakkaset,että sai jäähtymään kuistilla. Teen aina ison satsin ja pakastan valmiita annoksia. Maistuis kyllä juu varmaan kanoillekin :)

    VastaaPoista
  3. Ihanaa et kone pääsi hyvään kotiin :) Toivotan hyviä ompeluhetkiä ja lisää kaiita pussukoita :)

    VastaaPoista
  4. Kyllä Juki on hellässä huomassa täällä...vielä kun saataisiin työtilat kuntoon, niin hän pääsisi paraatipaikalle :) kiitos, käsityöntäyteisiä päiviä myös sinne :)

    VastaaPoista