ONNENOMIJA

MELKEIN MILJOONA RUUSUA

Koira on märkä niinku tiskirätti. Se on kyllä tuo märän labradorin löyhkä semmonen, mitä ei oikein peitä edes aamukahvin tuoksukaan. Silti en vaihtais tuon lämmintä lehmänhönkää puhisevan löyhkääjän kuonoa reidelläni mihinkään muuhun <3  Aamunen niittykirmaus on siis suoritettu ja märkää oli. 

Syksyn heitti myös sisätiloihin tässä muutama päivä sitten, kun kaivoin esille yhdet tärkeimmistä aarteistani.

Nämä sieniverhot olen joskus vuosia sitten löytänyt kirppikseltä ihan puoli ilmaseksi. Ne on kyllä niin valtavan ihanat että! Alkujaan näitä oli 2 sivuverhoa, ja muokkasin niistä sitten 4 , kun meillä keittiössä 2 ikkunaa. Paavokin selvästi rakastaa näitä, kun heti tuli sohvalle nautiskelemaan  :-D 

Sitten iski taas vimma koota muutama nipsupussukka kasaan. Se inspis lähtee aina jostain pienestä kankaanklapusta, ihan niinko nytkin. 

Siinä taas plokkasin laatikoita ja löysin yhden laatikon johon olin koonnut erilaisia pieniä ruusukankaita. Ne on jotenkin niin mahdottoman kauniita ja herkkiä. Pakko siinä nyt oli sitte muutama nipsu kaivaa esille ja surauttaa pari ruususta pussukkaa...vaikka nyt syksyn kunniaksi...tai jotain  :-) 

Vermeet kasaan ja kaavaa suunnittelemaan. Ihan vapaalla kädellä näitä piirtelen ja testailen, eli mitään valmiita kaavoja ei ole käytössä. Nipsun pituus tässä nyt se 15cm ja pussin kooksi muodostui 18x22cm. Pitsit ja napit kuuluu tottakai ruusujen kanssa käsi käteen. Vuorikankaiksi valikoitui ruskea ja vaaleanpunainen lakanakangas. 

Kun pussiosat olivat kaikki valmiit, tein sarjatyönä nipsujen ompelut.

Aunekin tuli viereen henkiseksi tueksi hurisemaan :-)  

 Pakko laittaa ihan lähikuva näistä aarteista...Tähän pussukkaan valikoitui ihanat siniset kukkanapit, jotka ovat peräisin niiltä ajoilta kun oli vielä ihan ok syödä sianlihaa ja voita. Nappien kiinnitysreiätkin ovat ihan just semmoset ihanan epäsymmetriset. Kyllä kaikki epätäydellinen vaan on niin täydellistä <3 

Ja tällasia niistä tuli...

Tämä ruskeansävyinen kaunotar valmistui vanhasta verhokapasta. Pitsi on jostain lahjoituksena saatu pätkä ja napit myös tooooosi vanhoja.

Vihreä ruusutarha on myös vanhaa verhoa. Pitsin alkuperä hämärän peitossa. Napit kirppislöytöjä.

Tämä vaaleansininen herkkis on oma lempparini. Kangas vanhaa tyynyliinaa. Pitsi on edesmenneen mummuni virkkaama ja ollut mökillä saunan verhojen helmassa. Hienosti on säilynyt vuosikymmeniä.

Ja tämä ruusuraita on vanhaa sivuverhoa...Muistaakseni isännän mummulta saatu. Ihana kuosi kertakaikkiaan. Pitsinpätkä myös joltain ihanalta saatu. Ja nuo napit on kyllä niin helmet <3

Vimppana tämä pöytäliinasta värkätty ruusunen. Virkattu kukka on löytö veteraanin lahjoittamasta lankakokoelmasta <3 ja päälystetty nappi samasta osoitteesta. 

Semmosia pussukoita tänään... 

Hei kohta saa alkaa kantamaan puita pirttiin ja alotella lämmityshommat. Se on jännä juttu, kun sekin tuntuu niin kivalta touhulta näin syksyllä, mutta kun muutaman kuukauden on sitäkin puurallia harrastanut, nii toivoo kyllä ettei tarttis klapeja nähdäkään :-D 

Pirteetä viikkoa sulle, palaillaan... <3

-Johanna-