ONNENOMIJA

MUMMUILLE <3

Joskus on kauheen vaikee päättää asioita. Niinko ihan jo pikkujuttuja, vaikka mikä paita päälle kun keli on semmone ja tämmöne... pakataanko reissuun tennarit vai jotku köykäsemmät...  tiputtasko puuroon mustikkaa vai viinimarjoja. Kauheen hankalaa. Saati sit isompia asioita... niinko ihan kevyesti vaikka että mitä sillä loppuelämällä olis tarkotus tehdä??? Ja herranen aika mitä muut ajattelee, jos nyt teenki näin ja noin. Mä oon niin monta kertaa pettyny ja raivostunu ihmiseen ja ihmisen tekemiin järjettömyyksiin, et aika surullista että silti sitä omissa valinnoissaan aina jossain takaraivon viimisen mutkan takana miettii muitten mielipiteitä. Hoh hoijaa... en tiedä johtuuko nämä hourailut jo pitempään jatkuneesta sairastelusta (siis fyysisestä, vaikka toisin voisi lulla), mut mua nyt vähän kyllästyttää kaikki normit ja päätöksenteot. Taidan seota lopullisesti. 

No, mutta onneksi vaikeisiin tilanteisiin löytyy terapeuttinen ratkasu kankaitten ja romujen maailmasta johon voi uppoutua ihan 100%.

Tällä viikkoo on tehty muutama ompelus/tuunaus projekti noille perheen kulmakiville, elikkäs äitille ja anopille. 

Alotetaas vaikka anopin tilauksista.

Ensiks pistettiin pieneks ihana pöytäliinakangas. Keskellä ruskee sametti ja sivuilla upee ruusukangas. Tästä toivottiin pitkänmalliseen koristetyynyyn päälinen ja näin tapahtui.

Vetskari päätyyn. Näitäkin vetskareita olen ostanut joskus Kontista kaksi muovipussillista parilla eurolla.

...ja näin hän on valmis.

Toinen tilaus olikin ihan uustuotantoa. Siis tämä kangas oli kuulemma löytynyt Ikeasta ja oli kyllä mahdottoman ihana <3 siitä hurautin anopin köökiin kapat. Loppukankaan saan pitää, ja nyt pää sauhuten mietin mitä ihanaa siitä keksis :-) 

Sitten oli äitin kirppislöytömekko, jota piti vähän tuunailla sopivaksi. Farkkumekko oli siis alunperin hiaton ja tähän toivottiin korjausta. Vanhasta trikoopaidasta askartelin "valepaidan" mekon alle, eli hihat ja pääntielle pala samaa kangasta (on leikattu paidan helmaosasta).

Hihansuihin tein kuminauharypytykset.

Muutama nappi pääntietä koristamaan. 

 Näin kun tekee vaan valepaidan, pysyy vaate vilpoisana, kun ei ole montaa kerrosta kangasta päälisin.

No tein mä sit sen toisen takinkin valmiiksi mistä viime postauksessa jo mainittin. Ei mun kyl pitäny, mut jotenki vaa siin sillai kävi... ku oli ne osatki leikattunas ja kaikkee :-)

Tämmöne:

Taskun pääl pitsiä...

Vuori on raidallista, ohutta ja hiukan kiiltävää pinnaltas. Tämäkin vuorikangas oli Kontista ostetussa säkissä. Hupun vuori vanhaa pöytäliinaa.

 Itte takkikangas on jotain vähän vahvempaa puuvillaa. Väritys on ihan loistava! Palanen oli vanha kun taivas enkä yhtään muista mistä oon sen hommannut... olisko kirppislöytö, mutta aikaa on ainakin paljon kun ekan kerran sen käsiini sain. Tää on kans mun makuun niin ihan just täydellinen. Sen verran eri mallia kun edellinen pomppa, että tähän en laittanut tuulilistaa, mutta alahelmaan sen sijaan kiristysnauhan, jota ei edellisessä ole. 

Tämmöstä toimintaterapiaa tähän väliin :-) Kunnei nyt kauheeta ukkosta lykkäis viikonlopuks... Mä en oikee siit tykkää, vaik arvostan suuresti :-)  Luonto on mahtava <3

Heippati hei tällä erää :-) 

-Johanna-