ONNENOMIJA

MISTÄ ME OLLAA KOTOSIN?

Morjesta vaan kaikille! Ootteko kuullu semmosta sanontaa, kun "pää on niinku Haminan kaupunki"? Tällä kuvataan siis semmosta miljoonan asian sekamelskaa tuolla korvien välissä. En oo Haminassa valitettavasti koskaan päässy käymään, mutta jos se on yhtä sekasin kun meikäläisen pää nyt, niin aikamoinen mesta on :-D Olen nimittäin alottanut opintojen puolesta työharjottelujakson... Tässä nyt siis 11 päivän putki työharjottelua ja "oikeita" töitä menossa, ja vapaapäivä siis luvassa vasta ensiviikon perjantaina. Jos tekstissä ilmenee siis jotain entistä kummallisempaa johtuu se todennäköisesti tämänhetkisestä aivokuormituksesta :-)

No, mutta... Minä oon ihan mahdoton analysoimaan ja pohtimaan, miksi joku ihminen toimii tietyllä tavalla. Tähän samaan settiin kuuluu myös armoton kiinnostus omiin sukujuuriin... Keneltä mikäkin pisama ja hiuslaatu on peritty. Talletin itelleni taas muutamia kuvia isovanhempien historiasta, kun äitini oli aloittanut ultimaattisen valokuvien järjestelyn.

Tämä on ehdottomasti yksi lemppareista. Mummuni vanhemmat ja vanhin sisko. Ajatella, että heitäkin sisarusparveen syntyi 12... mummuni oli lapsista nuorin. Tässäkin kuvassa ihastuttaa huomata, miten mummuni oli perinyt isänsä piirteitä uskomattoman paljon <3 isiemme tyttäriä olemme monet muutkin, myös allekirjoittanut...ja samoin on myös oma äitini <3

Historian havinasta sen verran tähän päivään, että yksi tunika tuli tuossa kasailtua loppuun arjen kiireitten keskellä...